Jakke on aika tavallinen Jakke. 10-vuotias niinkuin aika monet
muutkin Jaket. Hänellä on tummat hiukset, jotka sojottivat minne sattuu.
Puumies, Jaken isä, sanoo että ne kerää viestejä avaruudesta.
“Ne kerää viestejä
avaruuden väeltä.”
Yhtenä päivänä ukki kuoli. Ukki asui Jaken, Puumiehen ja Tarjan
kanssa, koska ukki oli persaukinen. Jakke oli monta kertaa yrittänyt saunassa
vilkuilla ukin takamusta, mutta ihan tavalliselta vanhan ukon takamukselta se
näytti. Luiseva ja vähän roikkuva. Ukki asui omassa huoneessa, joka oli
alunperin tarkoitettu Jaken tulevalle pikkuveljelle, mutta sitten Tarja, Jaken
äiti, päätti, että ei halua toista kamalaa räkänokkaa tähän huusholliin.
“En halua enää yhtään uutta kamalaa räkänokkaa tähän
huusholliin!”
Joten persaukinen Ukki muutti räkänokalle varattuun huoneeseen.
Yhtenä aamuna, ihan melkein tavallisena lauantaiaamuna ukki
kuoli, joten ei se siis ollut ihan tavallinen lauantai. Mutta Ukki oli ainakin
satavuotias, joten ei se mikään ihme ollut että se kuoli.
“ukki on kuollut” Puumies totesi mentyään kutsumaan Ukkia
aamukahville.
“Jahas” Tarja totesi. “Juodaan nyt kuitenkin kahvit ja syödään
puuro ennen kuin ne jäähtyvät.”
Aamiaisen jälkeen Puumies ja Tarja lähtivät kauppaan kuten
heillä aina lauantaisin oli tapana ja Jakke ja kuolleen Ukin kanssa kotiin.
Ukki oli ihan pökkelö. Jakke tuijotti aikansa Ukkia, mutta
pitemmän päälle se oli kuitenkin tylsää joten Jakke meni huoneeseensa ja alkoi
pelata tietokoneella.
Sitten Tarja ja Puumies tulivat kaupasta, hissi oli rikki ja he
joutuivat kantamaan ostokset ylös seitsemänteen kerrokseen. Tai oikeastaan
Tarja ne kantoi, sillä Puumies huomasi jotakin outoa pihalla olevassa koivussa
ja hänen oli aivan pakko kiivetä puuhun tutkimaan asiaa.
Äiti teki ruuaksi spagettia. Kun kaikki olivat istuutuneet,
Puumies huomasi että Ukki puuttuu.
“Ai niin se kuoli” Puumies sanoi.
“Jahas, mutta syödään
nyt ensin spagetti ennen kuin se jäähtyy” äiti totesi ja kaikki söivät
spagettia.
Ruuan ja jälkiruuan jälkeen he menivät yhdessä katsomaan Ukkia.
Mutta Ukki ei maannutkaan vuoteessa, vaan istui siinä tuijottaen eteensä. Se
näytti vähän kummalliselta, mutta kyllä sen Ukiksi tunnisti.
“Jahas” äitimietti, “eikös se Ukki sitten kuollutkaan?”
“Kyllä se kuoli” Puumies vakuutti, vaikka ei aivan
vakuuttuneelta vaikuttanut.
“Kokeillaan sitä peilikonstia”, Jakke ehdotti.
“Hyvä idea.”
Tarja haki vessasta peilin ja asetti sen Ukin suun eteen. Ukki
katseli peiliä epäluuloisesti, mutta ei sanonut mitään.
“No?” Puumies kysyi.
Tarja katsoi peiliä. Asetti sen sitten oman suunsa eteen ja
hengitti. Näkyi ihan selvästi. Tarja asetti peilin uudestaan Ukin suun eteen.
Ei mitään.
“Jahas, kyllä se kuollut on.”
“Ukki, mikä on?” Puumies kysyi isältään. Ukki katsoi hetken
Puumiestä ja räpäytti sitten silmiä.
“ jos se on ampyyri?” Jakke ehdotti.
“Vampyyri” Puumies korjasi. “Sitten Ukilla pitäisi olla
sellaiset vampyyrin hampaat millä se voisi imeä verta.”
Puumies nosti Ukin ylähuulta, mutta ei näkynyt
vampyyrihampaita.
“Ei se ole vampyyri.”
“Jos se on zombi?” Tarja ehdotti.
“Mikä se on?” Jakke kysyi.
“Elävä kuollut.”
“Ukki, oletko sinä muuttunut zombiksi?” Jakke kysyi.
“Zombi…” Ukki örähti.
“Jahas”, Tarja totesi, “Ukista on tullut zombi.”
